Matkailijoille

Schengenin rajasäännöstön matkustusasiakirjoja koskevat vaatimukset muuttuivat 19.7.2013. Matkustajilla, joilla on EU- tai Schengen-maan myöntämä passi tai muu matkustusasiakirja, voivat saapua Schengen-alueelle passin voimassaolon päättymiseen saakka. Islanti on Schengen-maa. Tästä huolimatta passin on oltava voimassa siihen asti, kun matkustaja palaa takaisin Suomeen. 

Yleistä

Islanti on saari keskellä Atlantin valtamerta. Helsingistä linnuntietä Reykjavíkiin on 2451 kilometriä ja lentokoneella matka kestää noin 3 tuntia 10 minuuttia. Lähimpänä Islantia sijaitsee Grönlanti, jonne on 290 kilometriä Islannin pohjoiselta rannikolta. Etelässä lähin maa on Skotlanti, jonne on 800 kilometriä ja idässä Norja 970 kilmetrin päässä.

Islannin pinta-ala on 103 000 neliökilometriä, vähemmän kuin kolmannes Suomen pinta-alasta. Maasta on viljeltyä vain 1 %, karjan laidunmaana on 20 % pinta-alasta. 11 % peittää laava, ja 12 % jäätikkö. 3 % on järviä ja muu osa maata on autiomaata.

Islannin suurin kaupunki on Reykjavík, jossa on noin 114 000 asukasta. Pääkaupunki ja sen lähikaupungit Mosfellsbær, Kópavogur, Garðabær, Seltjarnarnes ja Hafnarfjörður muodostavat tiheimminasutun, yhteensä noin 185 000 asukkaan taajaman. Noin 60 % islantilaisista asuu pääkaupunkiseudulla. Muut suuret keskukset ovat: Akureyri pohjoisessa, Keflavík 50 kilometrin päässä Reykjavíkista ja Vestmannasaaret etelärannikolla. Keflavikin lentokentälle laskeutuvat kaikki ulkomailta saapuvat lentokoneet. Maan väkiluku on noin 320.000 asukasta.

Islannin korkein vuori on Hvannadalshnúkur, 2 119 m meren pinnan yläpuolella. Suurin jäätikkö on Vatnajökull, Vatnajäätikkö (pinta-ala 8 300 km2) , Euroopan suurin jäätikkö.

Suurin luonnonjärvi on Þingvallavatn, 83,7 km2, yli kaksitoista kertaa pienempi kuin Päijänne. Tunnetuin järvi on kuitenkin Mývatn, joka on maailmankuulu linnuistaan. (Ja ehkä myös uskomattoman monilukuisista hyttysparvistaan – nimi tarkoittaa "Hyttysjärvi")

Pisin joki, nimeltään Þjórsá, on 237 km pitkä. Suurin koski on Dettifoss Pohjois-Islannissa. Sen läpi virtaa 200 000 litraa vettä sekunnissa.

Islannin rahayksikkö on kruunu, króna.

Islanti oli itsenäinen valtio 900-luvulta vuoteen 1262, jolloin maa joutui Norjan alaisuuteen ja sittemmin yhdessä Norjan kanssa Tanskan hallintaan. Vuonna 1904 maa sai sisäisen itsehallinnon ja 1918 siitä tuli oma valtionsa, jolla oli yhteinen kuningas tanskalaisten kanssa. 17. kesäkuuta 1944 maa julistautui täysin itsenäiseksi ja sille valittiin ensimmäinen presidentti. Kansallispäivää vietetään 17. kesäkuuta.

Islanti asutettiin 870-luvulla. Suurin osa maahanmuuttajista tuli Norjan länsirannikolta. Islannin kansan syntyhistoria tunnetaan melkoisen tarkasti, sillä 1100 ja 1200-luvulla kirjoitettuja kirjoja on säilynyt meidän päiviimme saakka. Ne kuvaavat maan asuttamista, lainkäyttöä ja elämää maassa tuhat vuotta sitten. Kirjat kirjoitettiin vasikannahalle ja kuuluisin muinaisista kirjailijoista on Snorri Sturluson.

Nykyinen Islanti on tasavalta. Kansanedustuslaitoksen nimi on Altingi, Alþing ja siinä on 63 kansanedustajaa. Presidentti on Ólafur Ragnar Grímsson. Hänet valittiin virkaan 1996. Yksi virkakausi kestää neljä vuotta. Ólafur Ragnar Grímssonin edeltäjänä toiminut Vigdís Finnbogadóttir oli maailman ensimmäinen demokraattisilla vaaleilla valittu naispresidentti ja hän hallitsi maata kuusitoista vuotta. Presidentin virka-asunnon nimi on Bessastaðir.

Islanti kuuluu pohjoismaihin ja on Pohjoismaiden neuvoston jäsen. Lisäksi se on mukana YK:ssa ja kuuluu Euroopan talousalue ETAan sekä puolustusliitto NATOon. Maaliskuussa 2001 Islanti liittyy muiden pohjoismaiden mukana Schengeniin. Islanti jätti EU-hakemuksensa heinäkuussa 2009.

Elinkeinoelämä

Islannin tärkein elinkeino on kalastus. Siitä saadaan suurin osa valtion tuloista. Kalastuksessa ja kalanjalostuksessa työskentelee vain 10 % islantilaisista, sillä kalastusalukset ovat nykyaikaisia ja hyvinvarustettuja. Sen sijaan 60 % saa elantonsa palveluammateissa. Niistä turismin merkitys kasvaa koko ajan ja se on toiseksi tärkein elinkeino. Matkailun vetonauloja ovat kauniin maan erikoiset luonnonnähtävyydet. Sitä huomattavasti tärkeämpää on kuitenkin raskas teollisuus, jonka merkittävin vientiartikkeli on alumiini. Energiaa vaativa alumiinin tuotanto Islannissa kannattaa, koska energia siellä on halpaa.

Maanviljelyksen merkitys on ennen kaikkea kotimaisessa ruuan tuotannossa. Lampaan lihaa riittää vientiin, mutta lähes kaikki muut tuotteet jäävät kotimaahan. Maatilat ovat viime vuosina joutuneet etsimään uusia sivuelinkeinoja. Niitä minkkien ja kettujen kasvatus sekä matkailuun liittyvä maatilamatkailu. Monella tilalla voi päästä myös hevossafarille.

Kulttuuri

Islantilainen kulttuurielämä on vilkasta. Teatterissa, elokuvissa, kirjastoissa ja taidenäyttelyissä käynnit ovat suosittua ajanvietettä. Islantilaiset kirjoittavat runsaasti kirjoja ja monet kirjailijat ovat tunnettuja oman maan ulkopuolella. Tärkeimpiä kirjailijoita on Nobel-kirjailija Halldór Kiljan Laxness (1902-1998). Monien islantilaisten kirjailijoiden teoksia löytyy myös suomeksi. Suomalaisille tuttuja nimiä ovat Vigdís Grímdóttir, Einar Kárason, Einar Már Guðmundsson, Steinunn Sigurðardóttir, Kristín Steinsdóttir, Guðrún Eva Mínervudóttir ja Hugleikur Dagsson. Myös Þórarinn Eldjárn on saanut ensimmäisen suomenkielisen käännöksen. Viime vuosina on käännetty myös islantilaista lastenkirjallisuutta. 

Hyvin monet islantilaiset harrastastavat musiikkia, ja musiikillisen koulutuksen saaneita on suhteellisen paljon. 

Kieli

Kieli, jota puhutaan on islanti. Ensimmäinen vieras kieli koulussa on vuodesta 1998 alkaen englanti, toisena vieraana kielenä luetaan yleensä tanskaa. Useat islantilaiset puhuvat tanskaa islantilaisittain ääntäen ja siksi monet pohjoismaalaiset ymmärtävät heitä helposti. Kaikki käyttävät englantia mielellään.

Islannin kielessä on yhdeksän kirjainta, joita suomalaisissa aakkosissa ei ole. Áá (au), Ðð (th kuten that –sanan alussa), Éé (ie), Íí (terävä i), Óó (ou), Úú (uu), Ýý (terävä i), Þþ (th kuten thing -sanan alussa) ja Ææ (ai). Konsonantit ll ja rl äännetään usein dl, ja nn ja nr on joskus kuin dn: brúnn eli ruskea sanotaan brudn. Yleensä suomalaiset oppivat helposti ääntämään islantia. Islannin kielessä on useita taivutusmuotoja, kuten suomessakin, mutta kielet kuuluvat eri kielikuntiin, suomi suomalais-ugrilaisiin kieliin ja islanti indoeurooppalaisiin.

Muutamia islantilaisia sanontoja:

Góðan daginn!
(gouthan daijinn)Bless!
Gjörðu svo vel!
(gjörthy svo vel)
Takk fyrir! (tahk fiirir)
Ég skil ekki íslensku.
(Jie skiil ehki iislensky)
Finnland
Ég er frá Finnlandi
(Jie er frau Finnlandi)
Hún vill fara til Finnlands
(Hun vidl faara til Finlands)

Hyvää päivää! Hei hei!

Ole hyvä!

Kiitos!

En ymmärrä islantia
Suomi

Olen Suomesta.

Hän haluaa matkustaa Suomeen

Islantilaisessa puhelinluettelossa ihmiset on aakkostettu etunimen mukaisesti, sillä etunimi on virallinen nimi. "Sukunimi" ilmoittaa isän nimen eli kenen isän tytär tai poika on kyseessä. Kristin Einarsdóttir on Kristin Einarin tytär ja Páll Einarsson on Páll Einarin poika. Joitakin vanhoja sukunimiä on käytössä, mutta nykyisin laki velvoittaa ihmiset muodostamaan nimensä isän tai äidin nimestä.

Koulutus

Islantilaiset koululaiset käyvät peruskoulua kymmenen vuotta. He aloittavat koulunkäynnin kuusivuotiaina. Sitä ennen on mahdollisuus käydä vapaaehtoista esikoulua. Kouluvuosi jakaantuu kevät- ja syyslukukauteen kuten meilläkin. Islannissa on paljon harvaanasuttuja seutuja, ja osa lapsista joutuu asumaan viikot koulun asuntolassa tai kulkemaan pitkiä matkoja koulubussilla.

Peruskoulun jälkeen voi mennä lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Kauppaopiston käyneet voivat osallistua ylioppilaskokeeseen. Ammattitutkinnon voi suorittaa merimiesammatillisissa oppilaitoksissa, kuten merenkulkuopistossa, kalateollisuuskoulussa, teknisessä oppilaitoksessa, maatalousopistossa ja taidekouluissa. Myös sairaanhoitoalan koulutus on mahdollista hankkia omassa maassa. Ammatteihin valmistutaan 3-4 vuodessa.

Islannissa on erilaisia korkeakouluja, joista voidaan mainita Reykjavikin ja Akureyrien yliopistot, Opettajakorkeakoulu sekä Taidekorkeakoulu.

Joidenkin alojen koulutus (esim arkkitehtuuri) on pakko hankkia ulkomailla. Moni on saanut taitonsa Suomessa.

Urheilu

Suosituimmat joukkueurheilulajit ovat jalkapallo ja käsipallo. Suurin osa kansalaisista harrastaa uintia, sillä uimahalli löytyy kuuman veden ansiosta melkein joka kaupungista. Muita suosittuja liikuntalajeja ovat ratsastus, vaeltaminen ja golf. Islantilaiset harrastavat myös aivovoimistelua pelaamalla innokkaasti shakkia ja kansainvälisiä shakin suurmestareita on peräti kuusi kappaletta.

Luonto

TULIVUORET JA GEYSIRIT

Islanti on syntynyt tulivuorenpurkausten seurauksena kahden mannerjalustan väliin viimeksi kuluneen 14-16 miljoonan vuoden aikana ja sijaitsee mannerlaattojen välisessä saumakohdassa. Sauman tulivuoret toimivat edelleen vilkkaasti ja Islannissa kiinteä maankuori on paksuudeltaan paikoin vain muutama kilometri ja sen alaiset magmapesäkkeet lämmittävät yläpuolella olevaa laavaa ja samalla pohjavettä.

Kuumaa vettä on runsaasti ja islantilaiset ovat oppineet käyttämään sitä hyväkseen. 85 % talojen lämmityksestä hoidetaan kuuman veden avulla. Lisäksi sillä lämmitetään kasvihuoneita ja sitä käytetään uimaloissa. Monin paikoin kuumaa vettä on aivan maan pinnassa muodostaen kuumia lähteitä. Islannissa on

Maan suurin kuuma lähde, Deildartunguhver tuottaa yli 150 l kiehuvaa vettä sekunnissa. Suihkuavista kuumista lähteistä suurin oli Haukadalurissa, Etelä-Islannissa sijaitseva Geysir, jonka nimestä on tullut yhteinen nimitys maailman kaikille suihkuaville kuumille lähteille. Sen vesi ryöppysi aikoinaan aina 60 metrin korkeuteen.Geysir on ollut kauan lepotilassa, mutta kesän 2000 maanjäristysten jälkeen se on virkistynyt uudelleen.

Islannin maaperä kuuluu maailman tuliperäisimpiin. Maan asuttamisen jälkeen tunnetaan 150 tulivuorenpurkausta ja niitä lasketaan tapahtuvan noin viiden vuoden välein. Tunnetuimman tulivuoren Heklan tiedetään purkautuneen vuoden 1104 jälkeen kirjoitetun historian aikana 18 kertaa, välillä ympäristölleen hyvin tuhoisin seurauksin. Hekla on edelleen aktiivinen ja on purkautunut viimeksi 1991.

Useimmiten tulivuorenpurkaukset ovat dramaattisia tapahtumia ihmisille, mutta joskus sellaisesta voi olla hyötyä tieteelliselle tutkimukselle. Vestmannasaarten eteläpuolella sijaitsee 60 –luvulla kaksivuotisen merenalaisen tulivuorenpurkauksen aikana syntynyt saari, Surtsey. Saari on rauhoitettu ja tiedemiehet voivat seurata siellä kuinka kasvillisuus ja linnusto muodostuvat tälläisessä täysin uudessa maa-alueessa.

Vestmannasaarten asutulla saarella Heimaeyllä tulivuori purkautui vuonna 1973. Se teki paljon tuhoa, mutta jälkeenpäin siitä on pystytty hyötymään. Maa Heimaeyllä on vieläkin sisältä kuuma ja johtamalla kylmä merivesi putkistoissa kuuman maan läpi, talot voidaan lämmittää näin saadulla kuumalla vedellä. Lisäksi Heimaeyn satamasta saatiin Islannin suojaisin, kun laavavirta onnistuttiin pysäyttämään sataman sivulle suihkuttamalla siihen satoja tuhansia litroja kylmää vettä.

Viimeisin tulivuorenpurkaus oli syksyllä 2004 Vatnajökull –jäätiköllä. Se tapahtui jäätikön alla ja sai suuret jäätikköalueet sulamaan. Syntyneet tulvat veivät mukanaan vettä, jäätä ja maamassoja. Tulvan rajuutta kuvaa se, että se katkaisi Islannin ympäri kulkevan tien 17 kilometrin matkalta ja rikkoi samalla tärkeän sillan.

JÄÄTIKÖITÄ

Tuliperäisyyden äärimmäisenä vastakohtana Islannista löytyy valtavia jäätiköitä. Ne peittävät 11,5 % maan pinta-alasta, noin 11 800 km2. Viime vuosien aikana ne ovat ohentuneet ilmaston lämpenemisen johdosta. Merkittävin Vatnajökull, Vatnajäätikkö, Etelä-Islannissa on Euroopan suurin yhtenäinen jäätikkö. Sen paksuus on noin kilometri. ja pinta-ala 8 300 km2.

Muita suuria jäätiköitä ovat Langjökull (1 025 km2) ja Hofsjökull (990 km2). Ne molemmat sijaitsevat maan keskiylängöllä, Myrdalsjökull (700 km2) etelässä ja Drangajökull (200 km km2) luoteisosassa. Snæfellsnesillä sijaitseva Snæfellsjökull näkyy kirkkaalla ilmalla Reykjavíkista.

llmasto

Islannin ilmasto on leuto ympäri vuoden Golfvirran ansiosta. Lämpötila laskee Etelä-Islannissa talvella enimmillään noin –10 °C-asteeseen ja Pohjois-Islannissa noin –15 °C-asteeseen. Kesällä taas lämpötila kohoaa taas parhaimmilaan 23 °C-asteeseen etelässä ja 24,5 °C-asteeseen pohjoisessa.

Kasvisto

Vain ¼ Islannin pinta-alasta on kasvillisuuden peittämää. Islannin lukuisat tulivuorenpurkaukset, merituuli ja lampaiden laiduntaminen osaltaan aiheuttaneet sen, että Islannin luonto karu ja autio. Eroosio on voimakasta ja sitä vastaan kamppailu tärkeä osa luonnonsuojelua. Islannissa tiedetään kasvaneen runsaasti metsää, mutta ammoiset metsät hakattiin, eikä tilalle kasvanut ilmaston kylmenemisen tähden uutta. Maassa viihtyy kuitenkin lukuisia erilaisia kasveja,niin että villejä lajeja tunnetaan luonnossa useita satoja. Enimmäkseen ne ovat matalakasvuisia arktisien alueiden kukkia ja ruohoa, sammalta, vaivaiskoivuja ja marjoja. Sitkeitä kukkamättäitä tapaa keskellä hiekkaerämaita ja laavakenttiä, Sammal ja vaivaiskoivupensaat peittävät usein vanhaa laavaa pehmittäen muuten karua ympäristöä.

Eläimistö

Maalla elävät nisäkkäät

Kun Islanti 800 –luvulla asutettiin ei maassa elänyt muita nisäkkäitä kuin napakettu. Ketut ovat edelleenkin yleisiä ja aiheuttavat säännöllisesti tuhoja lammaslaumoissa. Ihmisen mukana saarelle tulivat rotat ja hiiret. 1700 –luvun lopulla tuotiin Norjasta poroja, joiden jälkeläiset elävät nykyisin Itä-Islannin ylängöillä vapaana. 1930 –luvulla aloitettiin minkkien tarhaus ja se johti nopeasti irtipäässeiden minkkien leviämiseen luontoon. Ne aiheuttavat suurta tuhoa linnuille ja sisävesien kaloille.

Meren nisäkkäät

Islannin vesillä uiskentelee kaikkiaan 17 valaslajia ja useita hyljelajeja. Valaita kalastettiin runsaasti aina vuoteen 1986. Nykyisin lajit eivät enää ole vaarassa kuolla sukupuuttoon. Hylkeitä metsästetään niiden turkin takia erityisinä metsästysaikoina.

Kotieläimet

Yleisimmät kotieläimet ovat naudat, lampaat (yli 500 000) ja hevoset (n. 80 000). Lisäksi maaseudulla pidetään lehmiä, sikoja, vuohia, kissoja, koiria, ankkoja, kanoja, kalkkunoita ja kyyhkysiä.

Linnut

Islanti on Euroopan vesi- ja merilintujen tärkein pesimäalue ja Islannin varsinaisen eläimistön muodostavat linnut. Myvatn -järven ympäristöön Pohjois-Islannissa keskittyy suurin osa pesimisestä. Esim. kaikki Islannissa esiintyvät sorsalajit pesivät siellä. Maan rannikon jyrkät kallioseinänämät ovat suosittuja merilintuyhteisöjen asuinpaikkoja. Siellä voi tavata mm. viehättävän kirjavanokkaisen lunnin. Ihmiset ovat perinteisesti käyttäneet merilintuja ja niiden munia ravinnokseen.

Lintuja on tavattu ainakin 300 lajia. Näistä 73 lajia pesii siellä säännöllisesti, monet linnut käyttävät saarta levähdyspaikkanaan muuttojensa aikana, 30 muuttolintulajia viettää Islannissa joko talven taikka kesän. Merilinnut, vesilinnut ja kahlaajat ovat yleisimmät kotimaiset lintulajit.

Kuuluisin petolintulajeista on islantilainen metsästyshaukka, jota aiemmin pidettiin hyvin arvokkaana ja myytiin eri puolelle Eurooppaa sekä Keski-Itään. Nykyisin se on täysin rauhoitettu. Myöskin valtavankokoinen merikotka on käynyt harvinaiseksi ja rauhoitettu. Kolmas islantilainen petolintu on ampuhaukka. Kiiruna ja haahka ovat hyvin yleisiä ja haahkan untuvaa kerätään vaateteollisuutta varten. Myös se on lailla rauhoitettu.

Kalat

Sisävedet: Islannin joissa esiintyy lohta. Nieriä ja purotaimen viihtyvät järvissä ja puroissa. Kaksi muuta kalalajia ovat ankerias ja iso rautakala. Mikään näistä kaloista ei oikeastaan ole sisävesikala, vaan ne ovat merikaloja, jotka ovat sopeutuneet makean veden olosuhteisiin.

Meri: Runsas plankton Islannin vesillä tarjoaa merieläimistölle ruokaisat olosuhteet. Suolaisen veden kaloja on havaittu kaikkiaan 150 kalalajia, mutta 66 niistä viihtyy jatkuvasti Islannin ympäristössä. Tärkeimmät syvänmeren kalat, jotka muodostavat kalateollisuuden perustan ovat mm. turska, kolja, ja sei. Pintaveden kaloista tärkeimpiin lukeutuu silli. Ravut, hummerit, kampasimpukat ja islanninsimpukat ovat tärkeimmät äyriäiset ja simpukat.

Islanninhevonen

Islannin hevosen historiaa voidaan seurata takaisinpäin aina 800-luvulle, jolloin maahanmuuttajat toivat mukanaan kotieläinten mukana myös hevosen. Vanhojen lähteiden mukaan eli yli tuhat vuotta sitten Pohjois-Euroopassa hevosrotu, jolle on annettu nimeksi "Equus Scandinavicus". Tämän puhtaat jälkeläiset elävät Islannissa, jossa ne ovat säilyttäneet rotunsa maan eristetyn aseman vuoksi. Islannin hevonen on nykyisin täysin ainutlaatuinen laji, jonka erikoisuutena on oma askellajinsa nimeltä "tölt". Sitä ei tavata muilla kuin Islannin hevosilla ja se tekee ratsastamisesta miellyttävän.

Hevosia käytetään edelleen lampaanhoidossa, sillä lampaat laiduntavat tiettömien taipaleitten takana. Turismi on ryhtynyt hyödyntämään Islannin hevosen hyviä ratsastusominaisuuksia.

Hevoset kuuluvat tärkeänä osana islantilaiseen maisemaan ja maaseudulla ne laiduntavat vapaasti suurina laumoina. Vain talviaikaan ne tuodaan ihmisasutuksen lähelle.



Inspired by Iceland